Mitä intensiivinen altistusterapia tarkoittaa?

Intensiivisessä altistusterapiassa on sama hoidon ydin kuin altistusterapiassa yleensäkin (järjestelmällinen ahdistusta tuottavien asioiden kohtaaminen ja välttämiseen liittyvien käyttäytymisten minimointi tai poistaminen), mutta “annos” on tiivistetty yhteen tai pariin hoitokertaan. Sana “intensiivinen” tarkoittaa tässä yhteydessä enemmän terapia-aikaa lyhyemmässä ajassa, ei “kovempi” tai “pakottavampi”. Hoidon tiivistämisestä on hyötyä, sillä oppiminen jatkuu yhtäjaksoisesti, eikä riittävien tulosten saavuttaminen lopu tapaamiskertojen välillä.

Kenelle intensiivinen altistus sopii – ja milloin se ei ole paras vaihtoehto?

Intensiivinen altistusterapia sopii erityisen hyvin sellaisille henkilöille, joilla on vahva välttämiskierre, selkeät pelon kohteet esim. paniikkituntemukset ja julkiset paikat, OCD, ahdistavat sosiaaliset tilanteet, fobiat sekä psykologisiin traumoihin liittyvät muistot. Henkilöllä tulee olla riittävä motivaatio harjoitella myös istuntojen välissä. Altistusterapia ei yleensä ole ensivalinta, jos henkilöllä on akuuttia itsetuhoisuutta, hallitsematon päihdeongelma, vaikeaa dissosiaatioon liittyvää oireilua tai tunne-elämän epävakautta ilman tarvittavia tukirakenteita. Intensiivinen altistusterapia edellyttää aina asianmukaista alkuarviota.

Millainen on altistusterapioiden tieteellinen näyttö yleisesti?

Altistukseen perustuva kognitiivinen käyttäytymisterapia on useiden OCD, ahdistus- ja trauma-oireiden ensilinjan hoito ja sitä suositellaan laajasti eri hoitosuosituksissa. Sen pitkäaikaisvaikuttavuudesta ollaan raportoitu useissa meta-analyyseissä ja tiedetään, että hoidon tulokset pysyvät yllä paremmin 12 kk seurannassa verrattuna kontrolliolosuhteisiin.

Onko intensiivisellä altistushoidolla omaa näyttöä?

Kyllä – erityisesti tietyissä häiriöissä on tutkimusta intensiivisistä altistushoitomalleista. Hyvänä esimerkkinä OCD:n hoito, jossa “Bergen 4-Day Treatment” (intensiivinen ERP) – satunnaistettu koeasetelma osoitti selvästi parempia tuloksia kuin itsehoito tai odotuslista. Lisäksi fobioiden hoidossa meta-analyysit viittaavat siihen, että yhden tapaamiskerran altistus voi olla tehokkuudeltaan verrattavissa monen tapaamiskerran terapioihin, vaikka hoidon kokonaisaika on huomattavasti pienempi.

Mitä tarkoittaa, että altistusterapia on “gold standard”?

“Gold standard” viittaa siihen, että menetelmällä on vahva tutkimusnäyttö ja se kuuluu hoitosuosituksiin ensilinjan hoitona monissa ahdistus- ja välttämisongelmissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hoito toimii kaikille, vaan se on “paras tunnettu lähtökohta monille”.

Miksi intensiivinen altistusterapia ei yleensä ole Kela-korvattavaa?

Kelan kuntoutuspsykoterapia on oma etuutensa, jolla on tarkat myöntö- ja toteutuskriteerit. Intensiiviset “hoitopaketit” eivät usein istu tähän rakenteeseen.

Kela myöntää kuntoutuspsykoterapiaa vuodeksi kerrallaan ja sitä voi saada enintään kolme vuotta. Korvauksen piiriin kuuluu jopa 80 käyntiä vuodessa ja 200 käyntiä yhteensä. Korvattavuus edellyttää, että psykoterapeutti on Kelan hyväksymä palveluntuottaja ja että asiakkaalla on etuuspäätös ja kriteerit täyttyvät. Kela-käyntejä voidaan joissain tilanteissa toteuttaa myös kaksoiskäynteinä, mutta niidenkin pitää perustua päätökseen. Intensiivisessa altistusterapiassa työskennellään yhdellä tapaamiskerralla huomattavasti pitempään kuin kahdella peräkkäisellä Kela-terapian käynnillä (45 min + 45 min). Toisalta hyvien hoitotulosten saavuttaminen vie paljon vähemmän aikaa kuin kerran tai kaksi viikossa toteutettavassa psykoterapiassa.

Miltä intensiivinen hoitojakso käytännössä näyttää?

Intensiivinen altistusterapia noudattaa selkeää, vaiheistettua prosessia. Hoidon alussa suoritetaan arviointi, josta seuraa konkreettinen suunnitelma hoidosta. Tämän jälkeen päätetään hoidon toteutuksesta eli kuinka paljon asiakas tarvitsee terapeuttia mukaan toteuttamaan altistusharjoituksia omaan ympäristöönsä ja kuinka paljon hän pystyy toteuttamaan niitä itsenäisesti. Harjoittelun tulokset yleistetään kaikkiin asiakkaan ympäristöihin ja aktiivisen hoidon jälkeen asiakas jatkaa seurannassa, jossa hoidon tuloksia voidaan vielä tehostaa.